Kuntavaalit 2017: Kuntien nuoriso- ja liikuntapalvelut muutosten edessä?

24.3.2017
Petteri Piirainen
Käynnissä olevat vuoden 2017 kuntavaalit ovat erityisen mielenkiintoiset, edessä olevien sote- ja maakuntahallintouudistusten vuoksi. Vaaleissa valittavat uudet kunnanvaltuutetut päättävät, miten resurssit uudelleenjaetaan, kun suuri osa kunnallisista palveluista siirtyy maakuntien hoidettaviksi. Nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut ovat niiden palveluiden joukossa, jotka jäävät kuntien vastuulle.

Nuolen opiskelijatoimikunta käytti 8.3. julkaistussa kannanotossaan vahvan puheenvuoron nuorisotyön ja liikunnan korkeakoulutettujen osaamisen ja asiantuntijuuden puolesta. Opiskelijoiden mielestä heidän koulutustaan ei arvosteta, vaan he joutuvat työn haussa käytännössä samalle viivalle alan ammattitutkinnon suorittaneiden kanssa.

Tämä huomio pitää myös hyvin pitkälti paikkansa. Väljät kelpoisuusehdot mahdollistavat sen, että työhaastatteluun lähtee kutsu säännönmukaisesti sekä ammatti- että korkeakoulutetuille, joista työnantaja valitsee sopivimman tuntuisen.

Näin kuntavaalien alla teema on hyvin ajankohtainen, koska nuorisotyön ja liikunnan toimialat ovat suuren myllerryksen edessä. Muutokset avaavat toisaalta myöskin mahdollisuuksia. Kun suuri osa kunnallisista palveluista siirtyy maakuntahallinnon toteutettavaksi, päättävät tulevat kuntapoliitikot, miten jäljelle jääneisiin palveluihin suunnataan resursseja ja toivottavasti samalla myös, kuinka nuoriso- ja liikuntapalveluiden kelpoisuusehtoja linjataan.

Nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut ovat niiden palveluiden joukossa, jotka jäävät kuntien vastuulle. Vaikka työmarkkinaosapuolet eivät olekaan toistaiseksi päässeet niiden kelpoisuusehtojen selkeyttämisestä yhteisymmärrykseen, on kuntakohtaisesti kuitenkin aina mahdollista linjata, millaisilla pätevyyksillä vaativampiin työtehtäviin kuuluvia vakansseja julistetaan haettavaksi.

Ei ole yhdentekevää, millaisella osaamispohjalla eri työtehtäviä tehdään. Rakennusinsinöörin työtehtäviä ei tehdä talonrakentajan koulutuksella, eikä myöskään nuorisopalveluissa ja liikuntapalveluissa ole tarpeen teettää muita kuin koulutuksen mukaisia työtehtäviä. – Vaativissa ammatti- ja asiantuntijatehtävissä tarvitaan nuorisotyössä ja liikuntapalveluissa vahvaa teoriapohjaa aivan vastaavalla tavalla, kuin rakennusalallakin.

Kuntien taloudelliset resurssit ovat lähivuosina suuri kysymysmerkki, sote- ja maakuntahallintouudistuksen myötä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnalliselta vastuulta, poistuu samalla suuri osa kuntien tuloista valtionosuuksien muodossa. Poliitikot ovatkin perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä: miten jäljelle jääneet resurssit suunnataan parhaalla mahdollisella tavalla?

Jos siihen on mahdollisuus, kannattaa tuleville valtuutetuille antaa evästykseksi, puolueiden tarjoamia vaalikahveja keväisellä torilla siemaillessa, että juustohöylän sijaan tulevaisuuden kuntaa voidaan lähteä rakentamaan myös hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden tulokulmista käsin. Poliitikotkin ovat ihmisiä ja ottavat varmasti mielellään palautetta vastaan.

Satsaaminen nuorisotyöhön ja liikuntaan on investoimista sekä nykyisten että tulevien veronmaksajien hyvinvointiin, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Niiden hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävien vaikutusten ansiosta erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat eivät ikinä pääse kumuloitumaan ja kunta pysyy elinvoimaisena.

Hallittu muutos maakunta- ja sote-uudistuksessa on kaikkien etu. On erittäin tärkeää, että kuntien virkakoneisto ja tulevat poliitikot pitävät henkilöstön hyvin ajan tasalla ja ottavat mukaan muutoksen suunnitteluun. Kuten vanha sanonta sanoo, on hyvin suunniteltu puoliksi tehty.

Uudistusta toteutettaessa onkin tärkeää, että myös nuoriso- ja liikuntapalveluiden henkilöstö pidetään hyvin ajan tasalla ja otetaan mukaan muutoksen suunnitteluun ja läpiviemiseen. – Muutostilanne voi olla parhaimmillaan myös voimavara, jolla talo rakennetaan entistä ehommaksi.