– Alkoholin parempi saatavuus toisi sekä hyvää että huonoa. Tiettyjä aloja kuten päivittäistavarakauppaa ja panimoteollisuutta koskevien elinkeinopoliittisten hyötyjen lisäksi alkoholikulttuurimme voisi parhaimmillaan kehittyä kohtuukäyttöä suosivaan suuntaan. Riskiryhmillä suurkulutuksen haitat todennäköisesti lisääntyisivät, tiivistää edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.
– Alkoholilain uudistus on kaksiteräinen miekka. Kokonaisuus on haastava, koska siinä kiteytyy useita eri näkökulmia. Kokonaisuudessa ovat mukana yksilön vapaudet ja elinkeinovapaus, vaikutukset yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla, kuten yksilön terveyttä, kansanterveyttä ja -taloutta ja työllisyyttä koskevat näkökulmat sekä lyhyen ja pitkän ajan vaikutukset. Lausunnolla olleessa hallituksen esitysluonnoksessa on sosiaali- ja terveysvaikutusten yhteydessä todettu, että ”uudistuksen vaikutuksia ei välttämättä voida korjata peruuttamalla haitallisiksi osoittautuneita muutoksia”. Uudistus voi johtaa yksilötasolla korjaamattomiin vahinkoihin ja lisätä kustannuksia eri alueilla yhteiskunnassa, Helena Lamponen sanoo.
Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistyksensä Suomen Restonomit - SURE ry sekä Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry ovat pääosin tyytyväisiä maan hallituksen alkoholilakia koskevaan esitykseen, joka pyrkii helpottamaan alkoholin saatavuutta purkamalla sääntelyä. Osalla kuluttajista, esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla, uudistus mahdollisesti lisäisi alkoholihaittojen riskejä, liitot huomauttavat.
– Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten näkökulmasta helpompi alkoholin saatavuus voi lisätä riippuvuutta ja pahentaa nuoren ongelmia, esimerkiksi velkaantumista. Tämä voi johtaa vaikeasti korjattaviin tai jopa peruuttamattomiin kielteisiin vaikutuksiin yksittäisen nuoren elämässä. Ongelmakäytön lisääntyminen tuo varmasti ajan myötä painetta lisätä resursseja ehkäisevässä ja korjaavassakin nuorisotyössä, kuten etsivässä nuorisotyössä, erityisnuorisotyössä sekä työpajatoiminnassa. Tämä lisää yhteiskunnan kustannuksia, Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Mika Pietilä huomauttaa.
Suomen Restonomit näkee hyvänä sen, että alkoholin saatavuuden parantuminen todennäköisesti pienentää ostoeriä ja kertakulutusta. Alkoholin mystifiointi ”kiellettynä hedelmänä” vähenee ja tämä voi muuttaa kulutustottumuksia lähemmäksi luontevaa, kohtuutta suosivaa alkoholikulttuuria. Tämä vähentäisi etenkin pitkällä aikavälillä, kulttuuriin muuttuessa, esityksessä todettuja alkoholihaittoja kustannuksineen.
– Pientuottajien suoramyyntiä tulisi helpottaa vielä hallituksen esitystä enemmän kattamaan myös esimerkiksi liköörit. Tämä lisäisi kotimaisten tuotteiden kysyntää – myös kansainvälisesti. Hyvä että jo esityksessä suoramyynti laajenisi käsityöläisoluisiin, sanoo Suomen Restonomit ry:n puheenjohtaja Anni Penttinen.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan jatkossa alkoholin vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä niiden valvontaa hoitavalta henkilöltä, vastaavalta hoitajalta ja muulta tehtävään nimetyltä henkilöltä, vaaditaan alkoholilain osaamistodistus. – Vastaava hoitaja on vastuussa kokonaisuudesta ja muun muassa ehdotetun lain toteutumisesta, joten on tärkeää, että henkilöllä on majoitus- ja ravitsemisalan koulutus tehtävän vaatimalta tasolta eli joko toisen asteen koulutus majoitus- ja ravitsemisalalta tai korkeakoulututkinto, restonomi (AMK), Penttinen painottaa.
Henkilöllisyyden todistamista koskevaa kohtaa on Suomen Restonomien mielestä täydennettävä sääntelyllä, joka koskee väärän henkilötiedon antamisen rangaistavuutta.
– Jos henkilön tarkoituksena on ostaa alkoholijuomia ja hän antaa väärät henkilötiedot esittämällä henkilökunnalle tai järjestyksenvalvojalle esimerkiksi toisen henkilön henkilöllisyystodistuksen, on tästä säädettävä esimerkiksi sakkorangaistus, kuten väärän henkilötiedon antamisesta poliisille. Tämä ei poista vastuuta henkilöllisyyden tarkistamisesta, mutta parantaa henkilökunnan asemaa, Penttinen toteaa.
Ehdotettu aiempaa vahvempien juomien tuonti vähittäismyyntiin tuo mukanaan riskin siitä, että ravintoloiden asiakasvirta pienenee, mikä voi heikentää alan työllisyyttä. Tätä tasapainottamaan tulisi Suomen Restonomien mielestä arvioida ravintoloiden aukioloaikojen ja anniskeluaikojen vapauttamista, mikä lisäisi työtä ja työtunteja runsaasti osa-aikaisia työsuhteita käyttävällä ravintola-alalla.
– Alkoholin markkinoinnin rajoituksia tulisi lieventää esitettyä enemmän. Alkoholista puhumattomuus tekee asiasta tabun, eikä edistä kehitystä kohti luontevaa ja kohtuukäyttöä suosivaa alkoholikulttuuria, Penttinen sanoo.
***
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi 16.1.2017 mennessä lausuntoja koskien hallituksen esitysluonnosta alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen antoi alkoholilain kokonaisuudistusta koskevan lausuntonsa Akavalle.
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo täsmentää lausuntojen perusteella erityisesti uudistuksen taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Ministeriön mukaan hallituksen esitys alkoholilaista voitaisiin antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017.
Lausuntokierroksen kanssa rinnakkain on käynnissä alkoholilain ilmoitusmenettely, jossa Euroopan komissio ja muut jäsenvaltiot arvioivat, onko ehdotettu lainsäädäntö yhteensopiva EU-oikeuden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että kommentteja komissiolta ja jäsenmaista saataisiin maaliskuun alussa. Alkoholilain hyväksyntä Suomessa ei ole mahdollista ennen kuin tämä ns. notifiointimenettely eli ilmoitusmenettely on päättynyt.
Lisätietoja:
edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 7660
puheenjohtaja Mika Pietilä, Nuoriso- ja Liikunta-alojen asiantuntijat, puh. 050 370 7297
puheenjohtaja Anni Penttinen, Suomen Restonomit – SURE, puh. 040 504 7847