Järjestö- ja nuorisotyön opiskelija Samuli Hentunen kirjoittaa blogissaan työelämän vaatimuksista. Hänen mielestään työpaikkailmoituksissa edellytetään hakijoilta niin monia ominaisuuksia, ettei niitä millään pelkästään yhtä tutkintoa suorittamalla voi hallita.

"Viime vuosien aikana liikkumattomuus ja sen seuraukset ovat herättäneet pohtimaan ratkaisuja liikunnallisemman ja terveemmän tulevaisuuden puolesta. Opiskelijana ja tulevana liikunnan alan ammattilaisena haluan nostaa esiin liikunnan ja terveyden edistämisen tarpeen korkeakouluissa", kirjoittaa Lapin ammattikorkeakoulussa liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon opiskeleva Jannaliina Jussinniemi blogissaan.

Nuoriso- ja Liikunta-alojen asiantuntijat ry:n mielestä käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa tulee tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan laadukkaat ja saavutettavat nuoriso- ja liikuntapalvelut koko Suomessa. Suomalaiset haluavat panostuksia nuoriso- ja liikuntapalveluihin. Paremmin resursoidut nuoriso- ja liikuntapalvelut edistävät laajasta hyvinvointia. Korkeakoulutetut ammattilaiset, niin nuorisotyössä kuin liikunta-alalla, ovat tärkeä osa laadukkaita palveluja.

Suomalaiset haluavat panostaa liikuntapalveluiden laatuun ja saatavuuteen. Yli 80 prosenttia kannattaa liikunnan tukemista verovaroin, jotta käyttömaksut pysyvät edullisina.

"Stressin ja kiireen keskellä jokaisen opiskelijan tulisi myös nauttia opiskelijan elämästä, nähdä ystäviä ja tutustua uusiin ihmisiin. Sillä opiskeluaika ja opiskelijaelämä on niin lyhyt, että pitäisi muistaa ottaa kaikki irti", kirjoittaa järjestö- ja nuorisotyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jemina Liukkonen.

Suomalaiset edellyttävät, että nuorten syrjäytymistä ehkäistään panostamalla nuorisopalveluihin. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on TNS Kantarin gallupin mukaan 92 prosenttia kansalaisista. Laadukkaat nuorisopalvelut saavat laajan tuen suomalaisilta. Nuorisopalvelujen merkitys nähdään jopa isompana kuin ennen edellisiä eduskuntavaaleja.

Nuolen opiskelijatoiminta järjestää huhti-toukokuun aikana kiertueen, jonka aikana vieraillaan järjestö- ja nuorisotyön sekä liikunnan korkeakouluopetusta järjestävissä oppilaitoksissa. Nuolen opiskelijatoimintaa koordinoi opiskelijatoimikunta, yhteistyössä paikallisten opiskelijajärjestöjen kanssa.

Tanja Ihalainen valmistui Kajaanin ammattikorkeakoulusta liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon keväällä 2018. Tulevat työtehtävät liikunnan ammatinharjoittajana ja yrittäjänä alkoivat muotoutua jo opiskeluaikana, kun hän perusti yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa Nuori Yrittäjyys -opintojakson jälkeen työhyvinvointipalveluja tuottavan yrityksen nimeltään Fii Wellbeing.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa kansainvälisessä Sports and Leisure management -koulutusohjelmassa liikunnanohjaaja (AMK) -tutkintoon opiskeleva Leena Hietanen on ollut jo reilun kahden kuukauden ajan opiskelijavaihdossa Ranskassa. Blogissaan Leena kirjoittaa vaihto-oppilasajastaan ja tunnelmistaan aivan Pariisin tuntumassa sijaitsevassa vaihtoyliopistossaan.

Perhevapaauudistus onnistuessaan tarkoittaisi parhaimmillaan sitä, ettei työnantaja haastattelutilanteessa enää miettisi, olisiko vastapäätä istuva nuori nainen jäämässä pian äitiyslomalle. Mikäli perhevapaat jaettaisiin suunnilleen tasan miesten ja naisten välillä, ei tällä olisi enää työantajan kannalta merkitystä. Pidemmällä aikavälillä tämä todennäköisesti tarkoittaisi palkkerojen tasoittumista, kirjoittaa Nuolen toiminnanjohtaja Petteri Piirainen.