Järjestäytymättömän työntekijän aave – Miksi tänä Halloweenina kannattaa pohtia ammattiliittoon järjestäytymistä?
Halloween, Kekri, Samhain tai Pyhäinpäivä, juhlalla on monta nimeä. Vaikka kyseisen juhlan juhlimisen merkityksestä ja nimestä keskustellaan miltei joka vuosi, ja sen juhliminen tulee koronan vuoksi olemaan erilaista kuin aiemmin, on tämä syystalven juhla silti tulossa 31.10. Juhlan aikaan ostellaan Halloweeniin liittyviä koristeluja, pukeudutaan zombieiksi ja aaveiksi, ja ehkä virittäydytään tunnelmaan kauhuelokuvaa katsellen. Mutta miksi ammattiliiton blogissa puhutaan nyt Halloweenista?
Halloweenin tarjoaman aasinsillan kautta pohdinnassa on se, mikä todella on pelottavaa tämän Halloweenin alla. Pelottaako se, että nuoret eivät löydä ammattiyhdistysliikettä, järjestäytymisaste on laskussa, ja iltapäivälehdet kirjoittavat kuinka ammattiliitot eivät suomalaisia enää kiinnosta. Vai onko pelottavaa se, että ay-liikkeen perimmäisestä tarkoituksesta kinataan, vai se että takerrutaan kiistelemään semantiikasta? Tänä Halloweenina taitaa pelko muodostua vähän näistä kaikista, sillä kaikissa niissä on hieman jotakin samaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2017 selvityksen mukaan vuodesta 2013 ammattijärjestöjen jäsenmäärä on pudonnut 113,600 työntekijällä. Kaiken kaikkiaan Suomen työvoimasta järjestäytynyttä oli vuonna 2017 59% prosenttia. TEM:n selvityksen mukaan vuodesta 2013 järjestäytymisaste oli laskenut vuoteen 2017 mennessä noin 5% (TEM, Ahtiainen 2019). Vuonna 2020 Halloweenin aikaan tilanne saattaa siis pahimmassa tapauksessa olla hyvinkin huolestuttava. Nuolen keskusjärjestö Akavan ajatus- ja tutkimuspaja Akava Works taas raportoi Akavan jäsenkasvun olleen kasvussa 2000-luvulla, mutta lopettaneen viime vuosikymmenen lopussa nousunsa. Jäsenkehitys on ollut tasaista vuoden 2017 jälkeen, ilman huomattavaa laskua, mutta ei myös nousuakaan (Akava Works, Husa 2020).
No, mitä sitten? Mitä sitten, jos ammattiyhdistysliikkeestä muotoutuisi niin sanottu elävien kuolleiden yö? Suomalainen ay-liike on saavuttanut paljon asioita, joita pidetään itsestäänselvyytenä. Vuonna 1917 saavutettiin 8 tunnin työpäivä. 1939 vuosilomalaki. 60-luvun puolella 40-tunnin työviikkoon siirtyminen. Vuonna 1985 säädettiin opintovapaalaki, ja 2010 vakinaistettiin vuorotteluvapaa.
Eikä glooria kuulu pelkästään menneistä saavutuksista, vaan myös siitä työstä, mitä ammattiliitot tekevät ihan joka päivä suomalaisten työntekijöiden puolesta. Ammattiliitot neuvottelevat reilummista työoloista ja palkkauksesta työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuolen kanssa. Nämä neuvottelut pitäisi yksittäisen työntekijän käydä työnantajan kanssa itse jos ammattiliittoja ei olisi. Ammattiliiton juristit tarjoavat neuvontaa ja palvelujaan jäsenille, puolustaen siis työntekijöitä, tarvittaessa oikeudessakin asti. Ammattiliittojen työttömyyskassat tarjoavat ansiosidonnaisen päivärahan työttömyyden varalle. Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen myös matka- ja tapaturmavakuutuksia. Puhumattakaan kaikesta muusta työstä jota ei tule edes mieleen mainita.
Niin kauan, kuin suurin osa suomalaisista on järjestäytynyt ammattiliittoon, on neuvottelupöydissä sen verran voimaa, että neuvottelutasapaino työntekijöiden ja työnantajien edustajien välillä on tasainen. Mutta, jos järjestäytyminen tipahtaa pelottavan pieneen prosenttiin, neuvottelujen tasa-paino onkin yhtäkkiä huojuva, ja työnantajapuolen suurempi voima saattaa olla kohtalokas. Ja kuka puolustaisi sitten yksittäistä työntekijää neuvotteluissa?
Miltä siis näyttää Suomen ay-liikkeen Halloween 2021? Varovaisesti toivotaan, että järjestäytyneemmältä. Ja toivotaan, että tätä myötä useamman järjestäytymättömän työntekijän aave voisi muuttaa statuksensa järjestäytyneeksi.
Kirjoittaja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK), joka lähti ay-toimintaan vuosia sitten opiskelija-aktiivina. Kirjoittaja työskentelee tällä hetkellä Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoissa järjestösuunnittelijana.
Maiju Salminen
maiju.salminen@nuoli.info
Lähteet:
Ahtiainen, Lasse 2019. Palkansaajien järjestäytyminen vuonna 2017, Työ- ja elinkeinoministeriö
Husa, Tomi 2020. Taustatietoa Akavan jäsenmäärästä ja sen kehittymisestä, Akava Works