Liikunnan tutkintonimikkeet haasteena

28.4.2022
Elli Iso-Tuisku
#
Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, Liikunnanohjaaja (AMK) ja Liikunnan ohjauksen perustutkinto (LPT), Liikuntaneuvoja, ovat olleet keskustelun aiheena jo kauan. Tutkintonimikkeet ovat keskenään ristiriitaisia ja herättävät kysymyksiä ja hämmästystä, kirjoittaa Nuolen opiskelijatoimikunnan jäsen Elli Iso-Tuisku blogissaan.

Tänä keväänä 2022 on ollut meneillään Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoiden liikunnan tutkintonimikkeet -hanke, jossa etsitään yhdessä liikunta-alalla toimivien hankekumppaneiden kanssa suositusta ja yhteistä esitystä korvaaviksi tutkintonimikkeiksi liikunnan tutkinnoille sekä 2. asteella että ammattikorkeakouluissa, jotka palvelisivat sekä opiskelijoita että työelämän kumppaneita.

Liikunnanohjaaja (AMK) ja liikunnan ammatillinen tutkinto liikuntaneuvoja menevät sekaisin tai työelämässä yksinkertaisesti ei tiedetä tarkalleen näiden tutkintojen välisiä eroja. Liikunnanohjaaja AMK-koulutuksista valmistutaan liikunta-alan asiantuntijaksi ja kehittäjäksi. Tutkinnon suorittaneiden uramahdollisuuksia ovat muun muassa itsenäinen ammatinharjoittaminen, asiantuntija-, koulutus- ja projektitehtävät sekä erilaiset suunnittelu-, johto- ja esimiestehtävät.

Osaaminen on siis korkeakoulutasoa, mistä johtuen myös tutkintonimikkeen halutaan antavan paremman kuvan osaamisesta. Mahdollisuudet ovat moninaiset ja nykypäivän työympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Nykyään on epätodennäköistä tutkinnosta valmistuneiden sijoittuvan yhteen tiettyyn työtehtävään, vaan liikunnan asiantuntijoiden työnkuva voi olla laaja ja ulottua moniin erilaisiin työtehtäviin ja mahdollisesti eri työpaikkoihin.

Liikunnanohjauksen perustutkinto, liikuntaneuvoja, on toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jossa lähestymistapa on pitkälti käytännön tehtävissä asiakkaan luona. Liikuntaa ohjataan erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille, laaditaan terveyttä edistäviä liikuntaohjelmia asiakkaille ja ollaan mukana suunnittelemassa ja järjestämässä liikuntatapahtumia. Liikunnanneuvojan työ on enemmän asiakkaiden kanssa työskentelyä ja työtehtävät ovat mm. uimavalvoja, valmentaja, ryhmäliikunnanohjaaja ja seuratyöntekijä. Käytännössä liikuntaneuvojan koulutuksesta on tarkoitus valmistua niihin työtehtäviin, mihin liikunnanohjaaja (AMK) virheellisesti viittaa.

Työnhaussa tämä ei kuitenkaan ole selvää. Työpaikkailmoituksissa haetaan liikunnanohjaajan ammattitehtävään hakijoita, joilla on liikunnanohjaaja (AMK), korkeakoulututkinto, vaikka kyseessä on perustason ammattitehtävä. Todellisuudessa ensisijaisia hakijoita tämän tason tehtävään olisivat liikuntaneuvojat.


Liikunnanohjaajilla Savonlinnan kampuksella oli tehtävänään syksyn lukukauden aikana etsiä internetistä lista liikunnanohjaajille tarkoitetuista työpaikoista ja niihin kuuluvista työtehtävistä. Tarkoituksena oli kartoittaa tietämystä työmarkkinoista ja mahdollisesti avata silmiä, mihin kaikkeen on mahdollista työllistyä. Työpaikkoja liikunnan alalle löytyi melko paljon esimerkiksi duunitori.fi -sivustolta, mutta haasteeksi nousi erottaa korkeakoulutasoiset ja perustutkintotasoiset toisistaan. Kyllä työpaikkoja löytyi, mutta työpaikkojen etsiminen on haastavampaa pelkästään liikunnanohjaaja (AMK) tehtäviin, kuin liikuntaneuvojille. Mahdollisesti työnantajillekin on epäselvää AMK-tutkinnon antama kelpoisuus, joten mikäli tutkintonimikehankkeessa löydetään hyvä, tutkintotasoa kuvaava korvaava tutkintonimike, selkeyttäisi se tilannetta.

Tietämys näiden kahden eri tasoisen liikunnan tutkinnon antamasta erilaisesta osaamisesta on ollut jo kauan epäselvää. Ihmiset, jotka eivät ole välttämättä mukana liikunnan alalla, saattavat erehtyä uskomaan tutkintojen olevan saman tasoisia. Muilla aloilla tietämys on parempaa esimerkiksi. merkonomi, tradenomi ja lähihoitaja, sairaanhoitaja. Ihminen, joka hakee ammattikorkeakouluun ja suorittaa tämän, tahtoo suunnata hänelle tarkoitettuihin työtehtäviin. Liikunta-alan työllistyminen ei ole houkuttelevaa, jos ammattikorkeakoulutasoiset kouluttavat itsensä uimavalvojaksi tai ryhmäliikuntatunnin vetäjäksi. Tiettyihin työtehtäviin pääsee ilman liikunta-alan koulutustakin esimerkiksi seuroihin valmentajiksi, jos omaa lajitaustaa. Tilanne tarvitsee tulevaisuudessa selkeämpää linjausta, jotta saamme alalle ammattitaitoisia ja osaavia henkilöitä niin ammattikoulusta kuin ammattikorkeakoulusta.

Tutkintonimikehanke ajaa tärkeää tehtävää kaikkien liikunnanalan ammattilaisten ja heiksi pyrkivien eduksi.