Nuolen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta
Erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt ottamaan kantaa kuraattorin pätevyyttä koskevaan kysymykseen:
- onko hallituksen esitysluonnoksen mukainen kuraattorin kelpoisuus toimiva oppilaitoksen opiskeluhuoltotyötä silmällä pitäen vai
- olisiko mielestänne kohdassa 5.1 esitetty vaihtoehtoinen malli, jossa kuraattori olisi sosiaalityöntekijä tai sosionomi parempi?
Hallituksen esitysluonnoksessa kuraattorin kelpoisuus on määritelty seuraavasti:
Kelpoinen toimimaan kuraattorina on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 §:n tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Lisäksi kelpoinen on henkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaalialalle, kasvatustieteisiin tai käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto. Koulutukseen tulee sisältyä tai sen lisäksi tulee olla suoritettuna 60 opintopisteen laajuiset korkeakouluopinnot, joiden tulee muodostua sosiaalityön yliopisto-opinnoista tai sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, sekä psykologin palveluja.
Lausuntomme:
- Kannatamme ehdotuksen mukaista, sitovaa henkilöstömitoitusta, jossa kuraattoripalveluita järjestettäessä yhtä kuraattoria kohden voi olla enintään 670 oppilasta ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa.
- Hallituksen esitysluonnoksen mukaista kuraattorin kelpoisuus on pääosin toimiva, mutta esitämme määrittelyn tarkentamista niiltä osin, että sosiaalialalle, kasvatustieteisiin tai käyttäytymistieteisiin suuntautuneen korkeakoulututkinnon lisäksi tehtävään soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi määritellään myös yhteisöpedagogi (AMK, YAMK) -tutkinnon suorittaneet (humanistisen alan AMK-tutkinto), joiden koulutukseen sisältyy tai jotka ovat erikseen suorittaneet 60 opintopisteen laajuiset, lakiluonnoksessa tarkoitetut korkeakouluopinnot.
- Emme kannata kelpoisuuden rajaamista kuraattorin tehtävään pelkästään sosiaalityöntekijä tai sosionomi -tutkinnon suorittaneille.
Kelpoisuusehtojen tarkentamista perustelemme ehdottamallamme tavalla, koska yhteisöpedagogi (AMK, YAMK) -tutkinnosta valmistuvat ovat nuorisokasvatuksen asiantuntijoita, jotka hyödyntävät yhteisöllisiä menetelmiä. Nuorisokasvatus on laajempi käsite, joka ei rajaa työkenttää pelkästään nuorisopalveluiden toimintaympäristöön, vaan suuntaa myös koulun ja sosiaalisen nuorisotyön / nuoriso- ja oppilashuollon toimialueille. Nuorisokasvatuksen johtamisen ja kehittämisen ylempää AMK-tutkintoa, jonka tutkintonimike on yhteisöpedagogi (YAMK), järjestää esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Oppilas- ja opiskelijahuollon riittävien resurssien turvaamisen kannalta, sekä olemassa olevan, nuorisokasvatuksen kysymyksiin suuntaavan tutkinnon ja sen sisältöjen kannalta, pidämme perusteltuna yhteisöpedagogi -tutkinnon sisällyttämistä lakiehdotukseen.
Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoiden puolesta,
Mika Pietilä Petteri Piirainen
puheenjohtaja toiminnanjohtaja