Nuoli bloggaa: Nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointia tutkiva hanke alkanut
”Saa enemmän kuin se vie.”
– Mistä on kyse, kun puhutaan työhyvinvoinnista?
Ammattiliiton yksi tärkeä tehtävä on kehittää työelämää. Nuoli ry on asian ytimessä syksyllä alkaneessa tutkimushankkeessa. Siinä tutkitaan nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointia ja laaditaan toimenpidesuositukset työhyvinvoinnin edistämiseen.
Aloitin tutkijana tässä hankkeessa syyskuun alussa. Nyt olen upoksissa työhyvinvoinnin maailmassa; työssä jaksaminen, tyky-toiminta, työyhteisö, johtaminen, työnohjaus, kiire, tylsistyminen, ammatilliset haasteet, jne. Pitkä työhistoriani pitää päätä pinnalla nuorisotyön osalta. Vuosien kokemus nuorisotyön kentältä auttaa hahmottamaan, kuinka monipuolisesti nuorisotyötä tehdään ja millaisia haasteita ammatin harjoittamiseen liittyy.
Meidän työhyvinvointi
Tutkimushanke rakentaa kuvaa nuorisotyöntekijöiden työhyvinvoinnista. Emme voi laatia toimenpidesuosituksia ennen kuin tiedämme, mitkä ovat ammattikunnan näkemykset työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eroavaisuuksia varmasti tulee, kun puhumme etsivästä nuorisotyöstä, koulunuorisotyöstä, tilatoiminnasta tai vaikkapa ison kaupungin versus maalaiskunnan nuorisotyöstä. Työhyvinvointi näyttäytyy helposti työpaikkakohtaiselta asialta ja sitä se varmaan onkin. Mutta työhyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat samankaltaisia ja ne pohjautuvat usein samoihin asioihin, jotka sitten toteutuvat tai ovat toteutumatta. Nyt kaivetaan esille ne tekijät, jotka ovat keskeisessä roolissa nuorisotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta.
Jo tässä kohtaa on selvää, että nuorisotyön moninaisuus tuottaa haasteita työhyvinvointiin. Jos johto ei tunne nuorisotyötä, on johtaminen vaikeaa. Jos työnkuva on epämääräinen, on vaikea toteuttaa sitä. Jos työ on yksipuolista, se ei haasta tekijäänsä. Toisaalta hyvä esihenkilötoiminta, mahtava työyhteisö ja ihanat nuoret peittoavat helposti monta ikävää puolta näkymättömiin.
Arvoitus ratkaisematta
Tämän kirjoituksen otsikko haastaa minut tutkijana; mistä nuorisotyöntekijän työhyvinvointi rakentuu silloin, kun hän tuntee saavansa enemmän kuin antavansa. Työ ottaa kuitenkin arkipäivistämme aika monta tuntia, nuorisotyön tapauksessa myös iltoja ja viikonloppuja. Työssä tapahtuvat asiat hiipivät ajatuksiin lupaa kysymättä, ajankohtaan katsomatta. Työssä joutuu tekemään myös ei-niin-mieluisia asioita ja päätöksiä. Työ tuntuu jakautuvan joskus epäreilusti ja palautetta annetaan lähinnä, kun siihen on negatiivista aihetta. Eikä se angstinen teinikään aina nosta fiiliksiä kattoon. Ja silti joku jossain tuntee, että saan tästä enemmän kuin annan.
Minulla on tutkijana mielenkiintoinen tehtävä edessä. Ja mikä parasta sen tavoitteena on se, että nuorisotyöntekijät tulevat kuulluksi ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät näkyväksi.
Minna Rauas
Työnohjaaja, tutkija
YTM/Sosionomi (YAMK)
p. 044 3030 513
minna.rauas@nuoli.info
P.S. Kiitos hänelle, nimettömäksi jääneelle henkilölle, joka tutkimuksen aineistonkeräämisen yhteydessä määritteli työhyvinvointinsa kyseisellä lauseella. ”Saa enemmän kuin antaa”, on jäänyt siitä keskustelusta elämään tutkimushankkeen papereihin.