Näillä ajatuksilla aloitin lauantaina 4.2.2017 aamukymmeneltä vuoden ensimmäisen Nuoriso- ja Liikuntalan asiantuntijat ry:n opiskelijatoimikunnan seminaarin. Kyseessä on ensimmäinen kertani toimikunnassa, joten lähestulkoon koko kymmenhenkinen porukka oli minulle vieras. Uusiin työkavereihin tutustuessa varmaan jokaisella meistä käy jossain vaiheessa mielessä, miten ihmeessä hommat saadaan tehtyä. Normaalista työpaikasta poiketen ryhmämme koostuu vieläpä opiskelijoista ympäri Suomea, idästä länteen sekä etelästä lapin porteille asti. Miten tämmöisellä kokoonpanolla saadaan suoritettua kovaa työtä, yhteistyötä ja jatkuvaa kontaktointia vaativia tehtäviä? Onnistuneella ryhmäytymisellä ja siitä syntyvällä ryhmädynamiikallapa hyvinkin.
Ryhmän elämisen perusehto on, että jokainen siinä oleva yksilö kokee itsensä ryhmään kuuluvaksi. Yksilö kokee siis olevansa osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Jotta ryhmä edes kuitenkaan syntyisi, on sen sisällä olevilla henkilöillä oltava yhteinen intressi, kiinnostuksen kohde. Nuolen opiskelijatoimikunnassa tämä voitaisiin nähdä esimerkiksi haluksi vaikuttaa yhteisen ammattijärjestön toimintaan ja sen suhteeseen alan opiskelijoihin.
Viikonlopun seminaari koostui koulutuksista, Nuolen toimintaan tutustumisesta ja niiden tehtävien läpikäymisestä, jota ryhmämme tulisi vuoden aikana kohtaamaan. Seminaari antoi ryhmälle tehtävän eli syyn, minkä takia ryhmä on luotu ja minkä takia se toimii. Tämä osaksi synnytti ryhmäläisten välille koheesiota eli niin sanottua liimaa, joka pitää ryhmän kiinteässä yhteistyössä. Uskallan kuitenkin väittää, että pelkästään ryhmän tähän tilaan jääminen ei takaisi niin toimivaa yhteistyötä, että sen sisällä olevat yksilöt kykenisivät toimimaan toistensa kanssa monien satojen kilometrien päässä toisistaan. Ryhmäytymiseen tarvitaan vielä jotain muuta.
Eräs korkeakoulun opettajani kerran mainitsi, että suuret päättäjät ovat tehneet suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat valinnat saunanlauteilla kokouspöydän ulkopuolella. Tällöin nimittäin arvonimet sekä virat katoavat, ja ollaan ihmisiä ihmisille. Myös viikonlopun tärkein hetki oli lauantain seminaaripäivän jälkeinen aika, nimittäin yhdessä illanvietto syöden ja tutustuen. Tällöin pääsimme kohtaamaan toisemme ilman kokouspöytää ja virkanimiä välissämme, tutustuen oikeasti toisiimme ja näin luomaan vahvoja ystävyys-ja luottositeitä. Opimme tuntemaan toisemme persoonilta, näimme toistemme vahvuudet ja saimme käsityksen millainen ryhmämme todella on.
Ensimmäinen viikonloppu seminaarin ja yhdessä vietetyn illan merkeissä oli erittäin onnistunut. Seminaari tarjosi paljon uutta ja hyödyllistä tietoa Nuoli vastaavana toimimisesta omalla kampuksella ja antoi varman tiedon siitä, että apua on aina saatavana. Vuosisuunnitelma käytiin myös tarkasti lävitse ja uskon että jokaiselle osallistujalle jäi hyvä kuva siitä, mitä vuoden aikana tulisi tapahtumaan.
Haluan kuitenkin eritoten painottaa vapaan ryhmäytymisen tärkeyttä. Opiskelijatoimikuntaan liittyy vuosittain uusia jäseniä vanhojen konkareiden lisäksi. Jotta uudet kokisivat todella kuuluvansa ryhmään ja mahdollisuuden todella toimia muiden ryhmäläisten kanssa kilometreistä huolimatta, tarvitaan enemmän tietoa, kun pelkkä WhatsApp-sovelluksessa näkyvä nimi. Persoona eli ihminen nimen ja korkeakoulunsa edustuksena takana. Minä tutustuin näihin persooniin ja tiedän, että juuri näiden ihmisten kanssa tahdon tehdä töitä Nuolen opiskelijatoimikunnassa vuonna 2017.
Kovia tekijöitä ja tulevia nuoriso-ja liikunta-alan asiantuntijoita kokoushuone täynnä. Ja virkanimien takana on mitä hienoimpia ja ihanimpia persoonia. En malta odottaa työskentelyämme yhdessä!
Tomi Kiemunki
Nuolen opiskelijatoimikunnan jäsen
Kuvassa opiskelijatoimikunnan jäseniä ensimmäisessä tapaamisessa vuodelle 2017.
