Yhteisöpedagogien kelpoisuudesta lastensuojelun tehtäviin väitellään taas – Miksi?
Yhteisöpedagogien kelpoisuudesta lastensuojelutehtäviin käydään jälleen kentällä vilkasta keskustelua. Tällä kertaa keskustelun on sytyttänyt aluehallintavirastojen ristiriitaiset käytännöt koskien sitä, kuka saa tehdä töitä lastensuojelussa.
Koko jupakan tausta on alkanut vuonna 2016. 1.3.2016 voimaan tulleessa laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) säädettiin sosiaalihuollon laillistettavista ja nimikesuojattavista ammateista. Yhteisöpedagogi AMK ja ylempi AMK -tutkinnot eivät olleet tässä joukossa. Tämä tarkoitti siis sitä, että yhteisöpedagogit eivät olleet niiden koulutusten joukossa, joiden perusteella voitaisiin myöntää sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen ammattioikeus käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä (Kiuru, 2018). Lakia tulkittiin niin, että yhteisöpedagogit eivät yllättäen olleetkaan päteviä lastensuojeluun, vaikka monet yhteisöpedagogit juuri lastensuojeluun työllistyvätkin. Mm. Väisäsen ja Määtän Humanistiselle ammattikorkeakoululle vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valmistuneista yhteisöpedagogeista joka kuudes päätyi tekemään töitä lastensuojelun pariin (Väisänen & Määttä, 20. 2015). Ymmärrettävästikin yhteisöpedagogien kentällä kuohui – eikö tutkinto enää riittäisikään lastensuojelun erilaisiin tehtäviin?
Tietyissä tehtävissä lastensuojelun kentällä yhteisöpedagogi ei voi toimia. Kuten niissä, joissa on kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon ammattipätevyys. Sosiaalihuollossa on kuitenkin muita tehtäviä, joihin yhteisöpedagogi sopisi osaamiseltaan ja asiantuntijuudellaan erittäin hyvin. Näihin muihin sosiaalihuollon tehtäviin työnantaja voi määrittää itse kelpoisuuden, ja hyvin palkata yhteisöpedagogin. Esimerkiksi laissa lastensuojelulain muuttamisesta (297/2016) on kirjattu, ”Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä” (Kiuru, 2018). Miksi muu henkilöstö ei siis voisi olla yhteisöpedagogi?
Viimeisin, painava vahvistus koskien yhteisöpedagogien sopivuutta ja tarvetta lastensuojelun kentällä saatiin, kun Humanistinen ammattikorkeakoulu tilasi vuonna 2017 Valviralta virallisen lausunnon asiasta. Valvira linjasi: ”Yhteisöpedagogit voivat edelleen sijoittua lukuisiin sosiaalihuollon tehtäviin, joissa lainsäädäntö ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai oikeutta käyttää sosiaalihuollon nimikesuojattua ammattinimikettä”.
Valviran lausunnossa mainittiin myös sosiaalihuoltolain pykälä 49 a §, jossa todetaan:
”—sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä”. Sosiaalihuoltolakikaan ei siis rajaa sosiaalihuollon tehtäviä pelkästään sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa mainittujen henkilöiden työksi. Missä siis mättää, miksi yhteisöpedagogeja koetetaan hiljalleen rajata pois lastensuojelun kentältä?
Onko nyt kyseessä se, että yhteisöpedagogien koulutuksen sisällöstä ei tiedetä? Onko kyseessä sosiaalihuoltolain tulkintavirhe? Vai onko kyseessä se, että ei ymmärretä sosiaalihuollon työntekijöiden moniammatillisuuden tärkeyttä? Nämä ovat avoimia kysymyksiä, joihin ei ole suoraa yksinkertaista vastausta.
Painotamme Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoissa kuitenkin sitä, että Valvira on jo vuonna 2017 antanut lausuntonsa yhteisöpedagogeista lastensuojelussa. Valvira lausunnon mukaan yhteisöpedagogit soveltuvat työskentelemään lastensuojelun kentällä. Linjaus päättyi sanoihin: ”Yhteisöpedagogin koulutuksen omaavat henkilöt voivat edelleen työskennellä monenlaisissa tehtävissä sosiaalihuollon palveluissa – Tiettyjä sosiaalihuollon tehtäviä ja toimenpiteitä lukuun ottamatta lainsäädäntö asettaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle -- Yhteisöpedagogin koulutuksella on siis edelleen mahdollisuus sijoittua monenlaisiin sosiaalihuollon tehtäviin”. Vaadimme aluehallintavirastoja kunnioittamaan Valviran lausuntoa.
Maiju Salminen,
Järjestösuunnittelija
Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat
p. 045 318 4443, maiju.salminen@nuoli.info
Lähteet:
- Kiuru, Hanna 2018. Muuttuva lainsäädäntö ja sosiaalihuolto – kelpoisuusmääräyksistä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.11.2020 (https://www.humak.fi/blogit/muuttuva-lainsaadanto-ja-sosiaalihuolto-tehtavakohtaisista-kelpoisuusvaatimuksista/)
- Laki lastensuojelulain muuttamisesta 297/2016
- Valvira 2017. Valviran lausunto yhteisöpedagogien kelpoisuudesta sosiaalialan tehtäviin. Dnro 407/12.00.12.00/2017
- Väisänen, Mira & Määttä, Jukka (toim.) 2015. Moninaisille kentille – Yhteisöpedagogien työelämään sijoittuminen, koulutuskokemukset ja jatko-opintosuunnitelmat. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 2. Viitattu 10.11.2020. (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101742/978-952-456-209-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y)