Työsopimuksen laadinta

Etusivu / Palvelut / Työsopimuksen laadinta

Etenkin vasta työelämässä aloitteleville on tärkeää tuntea työelämän ehdot ja käytänteet, jotta työharjoittelu, työt opintojen ohella sekä siirtyminen tutkinnon jälkeiseen ensimmäiseen työsuhteeseen sujuisivat ongelmitta. Mitä yksityiskohtaisemmin työtehtävät ja niiden suoritustapa sekä työsuhteen muut ehdot on työsopimuksessa määritelty, sitä rajoitetummin työnantaja voi poiketa niistä työnjohto-oikeuden nojalla.

Akavan Erityisalat on koonnut yhteen työsopimuksen laatimiseen liittyvää tietoa, jonka löydät alta.

Mitä työsopimukseen?

Työsopimuksessa olisi oltava vähintään seuraavat asiat kirjattuina:

  • Työnantajan ja työntekijän täydellinen nimi, henkilö- ja y-tunnukset, koti- tai liikepaikka sekä yhteystiedot.
  • Työnteon alkamisajankohta.
  • Työsopimuksen kesto:
    • voimassaoloaika toistaiseksi tai
    • määräaikainen työsopimus; päättymispäivä ja määräaikaisuuden peruste.
  • Työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa.
  • Pääasialliset työtehtävät.
  • Alalla sovellettava työehtosopimus (esim. KVTES).
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi.
  • Säännöllinen työaika.
  • Vuosiloman määräytyminen.
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.
Palkan määräytyminen

Oikeudenmukainen palkka määräytyy mm. työntekijän koulutuksen, työkokemuksen, osaamisen ja työsuorituksen sekä tehtävän vaativuuden perusteella. Tehtävien ja vastuun lisääntyessä myös palkkatason tulee parantua.

Palkkaan kuuluu usein myös luontoisetuja ja tulospalkkioita, jotka ovat osa ansiota.

Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, vaan vähimmäispalkkioista sovitaan suosituksilla ja työehtosopimuksissa.

Nuoli tarjoaa jäsenilleen palkkaneuvontaa. [LINKKI: PALKKANEUVONTA]

Tutustu myös vähimmäispalkkasuosituksiin. [LINKKI: VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUKSET]

Mitä työtehtäviä sinulla saa teettää?

Työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen alussa työntekijän pääsääntöisistä työtehtävistä, jonka suorittamista työnantaja valvoo. Muista mahdollisista työtehtävistä voidaan sopia työsopimuksessa esimerkiksi kirjauksella ”muut mahdolliset vastaavan tasoiset tehtävät”.

Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa työntekijän työnkuvaa, joten mihin tahansa ei tarvitse suostua. Työtehtävien muuttamisesta pitää sopia yhdessä, tai työnantaja voi tehdä sen normaalia irtisanomisperustetta käyttäen, jos sellainen on olemassa.

Miten työaika määräytyy?

Työaikaa on lähtökohtaisesti vain se aika, jonka työntekijä käyttää sopimuksen mukaisten työtehtäviensä suorittamiseen tai jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla tai muussa työnantajan määräämässä paikassa työnantajan käytettävissä.

Työajan määräytymisestä on säädetty yleisesti työaikalaissa. Työaikalain yleissäännön mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjaksossa, jolloin työviikko voidaan järjestää myös kuusipäiväiseksi.

Säännöksen perusteella ei saa ylittää vuorokautista kahdeksan tunnin rajaa. Koska viikoittainen vapaa-aika on annettava viikoittain, työviikko voi olla enintään 48 tunnin mittainen. Työnantajan on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.

Työsopimuksella ei voi kiertää työaikalakia. Laki antaa mahdollisuuden valtakunnallisille työnantaja- ja työntekijäjärjestöille sopia laista poiketen työ- ja virkaehtosopimuksin ala- ja yrityskohtaisista erityistarpeista. Tällaisia erityistarpeita ovat mm. työaikaan luettava aika, valmiusaika, liukuvan työajan liukuma-aika ja enimmäiskertymä, lisä- ja ylityöstä maksettavasta korvaus, päivittäiset lepoajat ja vuorokausilepo sekä työajan tasoittumisjärjestelmä.

Voit kysyä lisää Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvonnasta. [LINKKI: TYÖSUHDENEUVONTA JA LAKIPALVELU]

Työehtosopimus antaa raamit työsopimuksille

Työehtosopimus tai julkisella sektorilla työ- ja virkaehtosopimus on kollektiivinen ja määräajaksi laadittu sopimus työnteon ehdoista.

Parhaimmillaan sopimus mahdollistaa työntekijälle reilun palkkakehityksen ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää asiantuntijuuttaan kannustavin työehdoin.

Työehtosopimus tehdään työnantaja- ja työntekijäliiton välillä alalla, jossa työnantaja toimii. Merkittävimmät työ- ja virkaehtosopimukset ovat valtakunnallisia.

Julkisella sektorilla sopimukset kattavat kaikki työnantajat.

Myös yksityisellä sektorilla sopimus voi olla yleissitova, jolloin sitä noudatetaan kaikissa toimialan työpaikoissa.

On myös yhtä työnantajaa koskevia, ns. talokohtaisia työehtosopimuksia.

Työehtosopimuksella sovitaan asioista lakia paremmin. Laki takaa usein hyvin suppeat ehdot työntekijälle, kuten sairasloma-ajan palkkan vain 9 päivältä. Suomen laissa ei ole määritelty myöskään esimerkiksi minimipalkkoja.

Toimiala- tai työpaikkakohtaisen työehtosopimuksen solmii ammattijärjestö. Työsopimuksen taas työntekijä solmii henkilökohtaisesti työnantajan kanssa. Tärkeää onkin tunnistaa, mihin sitoutuu allekirjoittaessaan työsopimuksen.

Mikäli et kuulu työehtosopimuksen piiriin, voit parantaa työlainsäädännön minimiehtoja työsopimuksellasi. Saat Akavan Erityisaloilta tarvittaessa apua myös työsopimusneuvotteluun.

Katso apua työsopimusneuvotteluun. [LINKKI: TYÖSUHDENEUVONTA JA LAKIPALVELUT]

Katso voimassa olevat työehtosopimukset. [LINKKI: TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET]