YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin urheiluseuran työsuojelun johtamisen tueksi lakisääteinen työsuojelun toimintaohjelma

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa työympäristön ja työnteon turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantajan velvollisuutena on kehittää työpaikan työsuojelua ja työturvallisuutta yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Tämän yhteistoiminnan lisäksi kaikkien yli yhden henkilön työllistävien työnantajien on työturvallisuuslain mukaan laadittava työsuojelun toimintaohjelma. Tanja Näkki kehitti Savonia ammattikorkeakoulun Wellness-palveluliiketoiminnan johtamisen YAMK-opintojen opinnäytetyössä työsuojelun toimintaohjelman tukemaan Espoon Verkkopalloseuran työsuojelun johtamista. Toimintaohjelman laatimisella on myös tarkoitus nostaa urheilun alan tietoisuutta työsuojeluun liittyvistä lakisääteisistä työnantajavelvollisuuksista.

Työturvallisuus on parantunut EU:n alueella viime vuosina muun muassa korkeampien turvallisuusstandardien, paremman työsuojelun johtamisen ja työsuojeluhenkilöstön koulutusten myötä. Suomessa työsuojelua pyritään parantamaan velvoittamalla kaikki vähintään yhden työntekijän työllistävät työnantajat laatimaan työsuojelun toimintaohjelman ja kehittämään työpaikan työsuojelua yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa.

Pienten työnantajien keskuudessa työsuojelu on usein heikompaa kuin isoissa yrityksissä. Urheiluseurat ovat yleensä pieniä organisaatioita ja niiden johdossa on usein oman toimensa ohella työskenteleviä vapaaehtoisia työntekijöitä. Urheiluseurojen toiminta on viime vuosina ammattimaistunut, mutta johtohenkilöiden työnantajan lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvässä osaamisessa ja koulutuksessa on vielä puutteita. Lakiin pohjautuvat työsuojeluvelvoitteet koskevat myös urheiluseuroja, joten urheiluseurojen tulisi olla muiden työnantajien tavoin olla perillä siitä, mitä työsuojelu- ja työturvallisuustoimia laki edellyttää työnantajilta.

Tennisseuran työsuojelu kuntoon

Olen työskennellyt ennen nykyistä työtehtävääni Espoon Verkkopalloseuran toiminnanjohtajana monissa eri tehtävissä liikunta- ja hyvinvointialalla ja huomannut käytännössä, että urheiluseuroissa tai muissa liikunta-alan organisaatioissa työskentelevien työntekijöiden työhyvinvointi usein unohdetaan. Perehtyessäni uuteen työhöni huomasin, että seuramme työsuojelu ei täyttänyt työturvallisuuslain vähimmäisvaatimuksia. Olin jo aiemmin kiinnostunut työn ja opintojen myötä työhyvinvoinnista, joten päätin tehdä YAMK-opinnäytetyöni urheiluseuran työsuojelusta. Työni tavoitteena oli selvittää, minkälainen työsuojelun toimintaohjelma sopi seuramme tarpeisiin, jotta se täyttäisi työsuojeluun liittyvät lakisääteiset velvoitteet ja toimisi samalla pohjana seuran työsuojelun yhteistoiminnalle ja työhyvinvoinnin kehittämiselle.

Toteutin opinnäytetyön käytännönläheisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä ja sen tuloksena laadin tennisseurallemme työsuojelun toimintaohjelman, jonka kehittämisprosessi dokumentoitiin toimintaohjelman jatkokehittämistä varten. Työn tuloksena seuran käyttöön saatiin toimintaohjelman lisäksi paljon käyttökelpoista materiaalia, joita voidaan hyödyntää myöhemmin. Esimerkiksi työhyvinvointi- ja riski- ja vaarakyselyt tehdään jatkossa joka vuosi ja eikä niitä tarvitse joka kerta kehittää uudelleen. Näin työsuojelun johtamisesta tulee tehokkaampaa ja yhteistoiminnan järjestäminen on vaivattomampaa.

Työsuojelun toimintaohjelman tulee perustua työpaikalla tehtyyn riski- ja vaarakartoitukseen. Opinnäytetyön osana tehdyn riski- ja vaarakyselyn perusteella seuran henkilöstö koki työsuojelun ja työturvallisuuden parantuneen. Lisäksi he antoivat paljon ideoita siihen, miten työturvallisuutta tulee kehittää. Kartoituksen tekemiseen kannattaa varata aikaa ja tehdä se yhdessä henkilöstöä edustavien työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Yhteistoiminnan toteutumiseksi työntekijät tulee ottaa riskien ja vaarojen arviointiin mukaan. Henkilöstö tuntee työnsä ja työympäristönsä parhaiten, joten heidän mielipiteitään kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Epäasialliseen käytökseen on puututtava

Opinnäytetyön osana tehdyssä henkilöstökyselyssä selvisi, että työyhteisössämme esiintyi epäasiallista käyttäytymistä. Tämä oli aluksi minulle yllätys, koska työilmapiirimme on pääsääntöisesti hyvä ja työntekijät tulevat hyvin toimeen keskenään. En sen perusteella ensimmäiseksi ajatellut, että kaikilla työntekijöillä ei ole käsitystä siitä, miten työpaikalla tulee käyttäytyä. Henkilöstökyselyn lisäksi epäasiallinen käyttäytyminen tuli ilmi opinnäytetyön osana tehdyssä riski- ja vaarakyselyssä.

Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä välittömiin toimiin, mikäli se huomaa sellaisia työturvallisuusriskejä, jotka voivat vaarantaa työntekijöiden terveyden. Epäasiallinen käyttäytyminen, syrjintä ja häirintä ovat tällaisia riskejä. Epäasialliseen käyttäytymiseen täytyy puuttua tomerasti, koska se on työnantajan velvollisuus. Työntekijän velvollisuus taas on edistää toimillaan tervettä työkulttuuria.

Opinnäytetyön tietopohjan kautta tuli esille, että työpaikan yhteisillä pelisäännöillä voidaan ennalta ehkäistä epäasiallista käyttäytymistä. Päätin järjestää opinnäytetyön osana kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin työyhteisössä esiintyvää epäasiallista käyttäytymistä ja laadittiin yhdessä työyhteisön pelisäännöt. Työpajojen tuotoksena laaditut säännöt tiivistettiin teoriaa ohjaavaa sisällön analyysia mukaillen huoneentaulu muotoon, jotta ne konkretisoituisivat koko työyhteisölle. Henkilöstö otettiin alusta saakka mukaan sääntöjen laatimiseen, jotta niiden noudattamiseen sitouduttaisiin paremmin.

Työnantajan huolehtimis- ja tarkkailuvelvoite on työturvallisuuslain mukaan laaja ja työnantajan on sen mukaan oltava työturvallisuusriskien ohella selvillä työyhteisön toimivuudesta ja sosiaalisista suhteista. Tästä syystä työnantajan onkin tärkeää kartoittaa työyhteisön toimivuutta ja epäasiallisen käyttäytymisen esiintyvyyttä säännöllisesti esimerkiksi kyselyiden avulla, koska se voi muuten jäädä huomaamatta.

Työhyvinvoinnista tuottavuutta

Opinnäytetyön tekeminen vahvisti minulle, että työhyvinvoinnista puhutaan urheiluseuroissa melko vähän. Urheilun alalla esiintyy paljon uupumusta ja työsuojeluasiat eivät välttämättä ole niin hyvin hoidettuja kuin suuremmissa organisaatioissa. Mielestäni olisi erittäin tärkeää, että työsuojelu ja työhyvinvointi otettaisiin tosissaan urheiluseuroissa, koska työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta huolehtiminen on minkä tahansa menestyvän organisaation edellytys.

Työssään viihtyvä ja hyvinvoiva henkilöstö työskentelee tuottavammin ja saavuttaa parempia tuloksia. On sanottu, että yksi työsuojeluun käytetty euro tuo kaksi euroa takaisin, joten meille niukkojen taloudellisten resurssien varassa toimiville urheiluseuroille työsuojeluun satsaaminen kyllä kannattaa. Oli hienoa huomata, että omassa seurassamme työsuojelu ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat opinnäytetyön osana tehtyjen toimien jälkeen juurtuneet osaksi organisaatiokulttuuria. Uskon tämän myös tehostavan työtämme.

Vastuullisuuteen enemmän konkretiaa

Työsuojelu ja työhyvinvointi nähdään nykyään aiempaa useammin olennaisena osana organisaation strategiaa ja johtamista. Henkilökunta on myös urheiluseurojen tärkein voimavara, joten on äärettömän tärkeää huolehtia tärkeimmän voimavaramme työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Se edellyttää, että urheiluseurojen johdossa olevien henkilöiden työsuojeluosaaminen on ajan tasalla ja he tiedostavat vastuunsa. Esteenä työsuojelutietoisuuden lisäämiseen näenkin osaltaan urheilun ja liikunnan alalle sopivien työsuojelukoulutusten puutteen. Urheilu- ja liikuntaorganisaatioiden kattojärjestöt ja muut liikunta-alan koulutusta järjestävät tahot voisivat tarjota enemmän vastuullisuuteen liittyviä koulutuksia, joissa käsitellään myös työsuojelua ja työhyvinvointia.

Koulutusten ohella olisi tärkeää tuoda esille konkreettisia toimia, joilla urheiluseurat voivat huolehtia paremmin työantajavastuistaan. Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelma on hyvä konkreettinen esimerkki siitä, miten urheiluseuran hallintoa ja toiminnan laatua voidaan parantaa. Työsuojeluasioita Tähtiseura-ohjelmassa ei kuitenkaan käsitellä riittävästi. Työsuojelun toimintaohjelman laatiminen ja toimintaohjelman osana tehtävä työturvallisuuteen liittyvien riskien ja vaarojen kartoitus ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, joiden avulla urheilun alan työnantajat voivat johtaa työsuojelua ja varmistua työnantajavelvoitteiden täyttämisestä.

Apua työsuojeluasioiden hoitamiseen on saatavissa muun muassa Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelu.fi Internet-sivuilta. Sivuilta löytyy aiheeseen liittyvän tiedon lisäksi työsuojelun toimintaohjelman mallipohjia, joita kannattaa käyttää, jos ne sopivat oman seuran tarpeisiin. Opinnäytetyöstäni löytää myös vinkkejä siihen, mitä työsuojelun toimintaohjelman tulee pitää sisällään.

Tanja Näkki

Restonomi YAMK, Wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen 
Kirjoittaja on Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoiden jäsen ja työskentelee Espoon Verkkopalloseuran palveluksessa toiminnanjohtajana.

YAMK-opinnäytetyö ”Työsuojelun toimintaohjelman kehittäminen urheiluseuralle”  on luettavissa Theseus-tietokannassa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326737

Lähteet